Pielispakari hankki hiljattain kaksi uutta kiviarinauunia ruisleivän paistamista varten. Tuotantopäällikkö Petri Korjonen (oikealla) kertoo, että kiviarinauunin lämpö on sähkövastuksella varustettua uunia lempeämpi. Kuvassa myös vuoroesimies Ossi Lohtander.
Pielispakari haluaa ponnistaa karjalaisella ruokaperinteellä myös Suomen rajojen ulkopuolelle.
Karjalainen ruokaperinne on ollut nurmekselaisen leipomon Pielispakari Oy:n toiminnan perusta sen alusta lähtien. Karjalanpiirakka ja ruisleipä ovat sen keskeisimmät tuotteet jatkossakin.
Perinteisen ruisleivän laadun varmistamiseksi yritys on hankkinut kaksi kiviarinauunia. Näitä uuneja ei ilmeisesti ole maan muihin leipomoihin asennettu tällä vuosituhannella.
– Kiviarinauunin lämpö on pehmeämpi ja tasaisempi kuin sähkövastuksella varustetun, tuotantopäällikkö Petri Korjonen mainitsee yrityksen äskettäin käyttöönsä ottamien uunien etuutena.
Sinällään uuni on vain yksi laadukkaan ruisleivän osatekijä.
Pielispakarin toimitusjohtaja ja yrittäjä Erkki Timonen kuvailee ruisleivän teon usean vaiheen joukkuepeliksi, jossa tuotteen laatu riippuu jokaisesta sen tekijästä. Kestää kaikkiaan vuorokauden, ennen kuin leipä vedetään uunista.
Ennen kuin kotoisat, herkulliset tuoksut tulvahtavat uunista, on muun muassa hapatettu juurta, riivattu ja nostatettu leipää. Ja se leivän uunista otto on erittäin tarkkaan ajoitettu.
Niin tarkkaa, ettei sitä sekunnilleen kerrota.
Pielispakarin historia alkaa piilaaksomaisittain – autotallista. Erkki Timonen aloitti leipomotoiminnan työkaverinsa kanssa keväällä 1992. Yritys perusti jo tuolloin toimintansa karjalaiseen ruokaperinteeseen ja sen vaalimiseen.
– Emme me lähde croissanteja viemään Keski-Eurooppaan, eihän sieltäkään tuoda karjalanpiirakoita Suomeen, Timonen kiteyttää yrityksen vientikaavailut.
Pielispakari aikoo rajojen yli sillä ydinosaamisellaan, jolla se on menestynyt Suomessa.
Autotallista on vaiheikas ja pitkä matka vientiponnisteluihin. Tänä aikana paikallisesta leipomosta on kasvanut kansallinen, alansa suuriin toimijoihin lukeutuva yritys.
Yritys toimi vuoden autotallissa ja siirsi sitten toimintansa varsinaisiin leipomotiloihin, joista alan edellinen yritys siirsi toimintansa Joensuuhun. Uusissa toimitiloissa oli alaa 600 neliötä ja henkilökunnan määrä viisinkertaistui.
Toimitilojen laajeneminen laajensi myös yrityksen markkina-aluetta. Pitkällämäellä sijainneista tiloista lähti Pielispakarin tavaraa koko Pielisen Karjalaan.
Tiloissa tulivat seinät vastaan, ja yritys siirsi tuotantonsa kaupungin Valiolta ostaman meijerirakennuksen juustolatiloihin 1990-luvun lopussa.
Pielispakarin kaupungilta vuokraamat puolentoista tuhannen neliöt kävivät muutamassa vuodessa pieniksi ja edessä oli ensimmäinen laajennus. Tuotannon myötä tilan tarve on kasvanut, ja nyt yrityksen käytössä ovat kaikki silloisen juustolan 4 500 neliömetriä.
Seinien siirtyessä myös Pielispakarin markkina-alue on kasvanut maakunnallisesta ja sitten itäsuomalaisesta valtakunnalliseksi, ja samalla yritys on muuttunut alansa raskaansarjan toimijaksi.
Erityisen voimakasta Pielispakarin kehitys oli vuosina 2014–19. Noina vuosina yrityksen liikevaihto lähes nelinkertaistui nousten kolmesta miljoonasta 11 miljoonaan euroon.
– Viime vuoden investoinnit olivat yrityksen historian suurimmat. Osaltaan ne johtuivat jo täydessä käytössä olleen kapasiteetin lisäämisestä ja toiminnan tehostamisesta, Timonen kuvailee yrityksen kolmen miljoonan euron panostusta.
Alansa suurten yritysten joukkoon nousseen Pielispakarin oli haettava lisää tehoa toimintaansa automatisoinnilla. Toimitusjohtaja muistuttaa, että yritys ei elä bruttoliikevaihdollaan vaan tuloksellaan.
Maan leipomoalan toimitusjohtaja sanoo olevan kovasti kilpailtu. Hän myös muistuttaa, että Suomessa syödyistä leivistä joka neljäs on tuontitavaraa.
Timonen korostaa, että pelkästään tuotantotekniikka ei riitä, vaan yrityksen on satsattava myös henkilökuntaansa ja sen osaamiseen. Hän lisää, että kaikessa yritystoiminnassa hyvinvoiva työyhteisö on avaintekijä.
Yritys työllistää 85 henkilöä, ja enimmillään sen palkkalistoilla oli sata työntekijää. Viimeisen investoinnin automatisoitua ja tehostettua toimintaa määrä on hieman laskenut.
Juuret imevät karjalaisesta ruokaperinteestä ja siellä horisontissa ovat niin koti- kuin ulkomaisten asiakkaiden tarpeet. Noihin tarpeisiin Pielispakari vastaa tuotekehittelyllään, josta hyvä esimerkki on karjalanpiirakka.
Laktoosi-intoleranssi alkoi takavuosina vaivata yhä useampaa suomalaista. Yritys kehitteli laktoosittoman vaihtoehdon, jonka toimitusjohtaja sanoo olevan yhtä herkullinen kun sen voillakin tehdyn. Niinpä se soveltuu kaikille.
– Vegaanipiirakka, Timonen mainitsee yrityksen tuotekehittelyn viimeisimpänä tuloksena.
Hänen mukaansa markkinoille tullut piirakka on saanut erittäin hyvän vastaanoton.
Pielispakari Oy on perheyritys. Sen omistavat Erkki ja hänen vaimonsa Eila Timonen. Jokin aika sitten yhtiön osakkaiksi tulivat myös heidän tyttärensä ja poikansa, joten se pysyy nurmekselaisena ja perheyrityksenä.
Teksti ja kuvat: Jaakko Pikkarainen / Karjalainen
