Arttu matkalla kohti Pariisin olympialaisia

Me Pielispakarilla panostamme hyvien ja maukkaiden tuotteiden lisäksi myös henkilöstömme kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Haluamme kannustaa työntekijöitämme liikkumaan ja muutoinkin pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan. Pielispakarilla on menossa kolmevuotinen työhyvinvointiprojekti, jossa jokaisella on mm. mahdollisuus henkilökohtaiseen elämäntapavalmennukseen esimerkiksi liikuntaan, ravintoon, uneen tai henkiseen hyvinvointiin liittyen. Lisäksi tuemme henkilöstömme liikuntaharrastuksia monella tapaa.

Arttu Vattulainen, joensuulainen maratonjuoksija on mukana työhyvinvointiryhmässämme ja hän on hyvä esimerkki siitä, miten liikunta tuo elämään lisää jaksamista ja positiivisia haasteita. Seuraamme blogissa Artun matkaa kohti Pariisin olympialaisia ja saamme häneltä myös hyviä vinkkejä arkipäivän jaksamiseen ja liikkumiseen! Tervetuloa mukaan seuraamaan Artun matkaa!

 

Arttu matkalla kohti Pariisin olympialaisia

Ensiksi olisi varmasti hyvä esitellä itseni. Eli olen Arttu Vattulainen, joensuulainen 30-vuotias maratonjuoksija. Päämatkani on tosiaankin maraton, jossa juoksin ensimmäisen maaliin päätyneen kilpailun viime vuoden toukokuussa. Juoksemani aika 2.13.29 oli paras suomalaisnoteeraus 14 vuoteen. Maratoonarina olenkin siis vielä aloittelija, mutta ratajuoksujen puolella olen voittanut muun muassa kolme Kalevan Kisojen mestaruutta sekä edustanut Suomea vuoden 2018 yleisurheilun EM-kilpailuissa. Aloitimme yhteistyön Pielispakarin kanssa loppuvuodesta 2021 ja tämän yhteistyön päätavoitteena ovat Pariisissa vuonna 2024 järjestettävät olympialaiset. Tulen säännöllisesti päivittelemään kuulumisiani tänne Pielispakarin blogin puolelle matkasta kohti Pariisia.

Tätä ensimmäistä blogikirjoitusta raapustelen kotisohvaltani Joensuusta. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan minun pitäisi kuitenkin olla Portugalin Monte Gordossa valmistautumassa helmikuun 20. päivä juostavalle Sevillan maratonille. Ehdin leireilemään Portugalissa tammikuussa noin viikon verran, kunnes kipeytynyt lonkka pakotti minut palaamaan kotiin. Tämä on iso takaisku kevään kisojen kannalta ja kaikki suunnitelmat menevät tämän takaiskun myötä uusiksi. Toivon mukaan pääsen palaamaan juoksuharjoittelun pariin mahdollisimman pian, sitä ennen harjoittelu tapahtuu korvaavin menetelmin. Kevät ja syksy ovat maantiejuoksujen kulta-aikaa ja kunto oli lupaavassa nousussa, joten ajankohta vaivalle oli enemmän kuin huono, mutta tämä kuuluu osaksi urheilua.

Tämän vuoden tärkein kilpailu on elokuun puolessa välissä kilpailtavat yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut Saksan Münchenissä. Olen jo alittanut maratonille vaadittavan tulosrajan 2.14.30, joten tälle keväälle ei ole painetta jahdata kisarajaa, vaan valinta pitäisi olla suhteellisen varma asia. Näyttöjä kisakunnosta olisi niin oman itseluottamuksen kuin valintojen suhteen hyvä kuitenkin antaa. Yleisurheilussa on siinä mielessä poikkeuksellinen vuosi, että kesän aikana järjestetään näiden EM-kisojen lisäksi myös MM-kisat Yhdysvaltojen Eugenessa. Kisojen välissä on kuitenkin vain kuukausi, joten molempien kisojen juokseminen maratonilla on lähes mahdottomuus. Teinkin jo syksyllä päätöksen, että satsaan tänä vuonna EM-maratonille, jossa voin tavoitella hyvää sijoitusta. Pari viikkoa ennen Müncheniä kilpaillaan myös Kalevan Kisat Joensuussa, joka on pohjoiskarjalaisessa yleisurheilussa todella merkittävä asia. Vaikka ajankohta ei ole aivan optimaalisin, niin tulen myös Joensuussa juoksemaan 10 000 metriä, sillä koti-Kalevan Kisoja ei usein osu kohdalle!

Loppuun vielä pieni knoppitieto: Viimeksi Joensuussa järjestettiin Kalevan Kisat vuonna 2002, jolloin järjestettiin EM-kilpailut Münchenissä. Joensuussa järjestettiin myös Kalevan Kisat vuonna 1972 ja sitten voimme arvata missä järjestettiin olympialaiset. Tietenkin Münchenissä! Historia toistaa siis itseään jälleen kerran tänä vuonna. Hauska tarina yleisurheilun historiasta.

 

Tervetuloa seuraamaan matkaani kohti Pariisin olympialaisia!

Päivitetty 5.5.2022

Kevät etenee jo vauhdilla, jonka johdosta myös maantiet ja lenkkipolut alkavat olemaan sulana lähes koko maassa. Samalla monilla kuntoilijoilla hiihtosukset vaihtuvat lenkkikenkiin ja osa palaa lenkkipoluille talven kuntosaliharjoittelun jälkeen. Omasta mielestäni kevät on syksyn ohella juoksijan parasta aikaa, koska lämpötila on sopivan viileä, ulkona on valoisaa ja tiet ovat sulana. Ei ole siis mitään tekosyitä olla lähtemättä ulos lenkille nauttimaan hyvistä olosuhteista!

Kuntoilijan pitää olla tarkkana, kun suunnitellaan paluuta takaisin juoksun pariin pitkän talven jäljiltä; liian innokkaan juoksijan vaarana vaani ikävät rasitusvammat, jos harjoitusmääriä kovalla alustalla lisätään liian nopeasti. Maltti on siis valttia! Talven jälkeen juoksukunto voi olla muutenkin hieman hakusessa, joten lenkillä kannattaa pitää menohalut kurissa. Perussääntönä on, että kaverille pitäisi juostessa pystyä juttelemaan vaivatta. Jos yhtämittainen juoksu tuntuu raskaalta, rytmitä lenkkiä kävelyjaksoilla. Juokse esimerkiksi muutama minuutti kerrallaan ja pidä välissä muutaman minuutin kävelyjakso. Näin lenkin kuormitus ei käy liian suureksi ja harjoitus tuntuu muutenkin miellyttävämmältä.

Varusteet kannattaa myös tarkastaa talven jälkeen; jos näyttää siltä, että lenkkikengän pohjat ovat kuluneet puhki tai varvas puskee läpi päällyskankaasta, on oikea hetki suunnata kenkäkaupoille. Urheilukauppojen ammattitaitoiset myyjät osaavat yleensä neuvoa valitsemaan sinulle oikeanlaiset kengät. Jos kaupassa on mahdollisuus kokeilla lenkkikenkiä juoksumatolla, kannattaa tämä tilaisuus käyttää hyödyksi. Tällä tavalla saat aidon kuvan kengästä juostessa ja vältyt kalliilta virheostoksilta.

Neljä tärkeintä vinkkiä juoksun aloittamiseen talvitauon jälkeen:

1.     Lisää juoksumääriä maltillisesti. Pitkän juoksutauon jälkeen elimistö ei ole tottunut kovaan iskutukseen, joten liian innokkaan juoksijan vaarana on rasitusvammat.

2.     Juokse vaihtelevilla alustoilla. Vältä juoksemista ainoastaan asfaltilla, hyödynnä hiekkateitä ja metsäpolkuja.

3.     Älä puske lenkillä. Aloittelevan juoksijan perusvirhe on, että lenkit juostaan liian lujaa. Tämä johtaa vammoihin ja siihen, että juoksu ei tunnu mukavalta. Pidä vauhti kurissa ja rytmitä lenkkejä kävelypätkillä.

4.     Tarkista kenkätilanne. Jos näyttää, että vanhat lenkkikengät on juostu puhki, niin laita välineet kuntoon heti kauden alussa.

Oma kevättalveni oli edellisessä kirjoituksessani mainitsemani lonkkavaivan takia hieman kuoppainen. Vamma vei yllättävän kauan aikaa parantuakseen ja paluu harjoitteluun venähti aina maaliskuulle saakka. Tämä iso takaisku ja kevään maratonin peruuntuminen oli itselleni myös henkisesti kova paikka. Motivaation kerääminen kesti oman aikansa, jotta olin henkisesti ja fyysisesti valmis palaamaan kovan harjoittelun pariin. Nyt olen kuitenkin saanut mukavasti harjoittelurytmistä kiinni ja elokuun EM-maratonille valmistautuminen on päässyt kelpo vauhtiin. Kisarajan 2.14.30 olen viime vuonna jo juossut, mutta lopulliseen valintaan minulta vaaditaan vielä näyttö kunnosta. Suunnitelmissa onkin juosta muutama lyhyempi maantie- ja ratakilpailu touko-kesäkuun aikana. Kilpailujen jälkeen alkaa uusi maratonharjoittelujakso ennen kesän pääkilpailua elokuun 15. päivänä. 

-Arttu